Aineistopankki
Kenelle ja mitä?
Aineistopankki on Lajitietokeskuksen palvelu, johon voi tallentaa organisaatioiden havaintoaineistoja (”luontohavaintoja”), niin että ne tulevat Lajitietokeskuksen palvelujen kautta avoimesti saataville ja käytettäväksi. Aineistopankkia voivat käyttää erilaiset organisaatiot, kuten kunnat, tutkimusryhmät, yhdistykset ja työryhmät. Tämä on erotuksena Vihko-havaintopalvelusta, joka on tarkoitettu henkilökohtaisten havaintojen tallentamiseen.
Alla on tarkempia ohjeita Aineistopankista, mm. käyttöönotosta, metatiedoista, käyttöoikeuksista ja tallennuksesta. Tiivistelmä ohjeista:
- Aineistopankin käyttöönotto on helppoa, ja vaatii ensin aineiston tietojen toimittamisen Lajitietokeskukselle
- Aineiston metatiedot kertovat olennaiset asiat aineistosta sen käyttäjälle
- Aineistopankissa kunkin aineiston ylläpitäjä hallinnoi aineiston käyttöoikeuksia
- Aineistopankkiin on mahdollista tallentaa havaintoja joko primääridatana tai sekundääridatana (kts. erilliset ohjeet)
Aineistopankin käyttöönotto
Aineistopankin käyttöönotto organisaatiossa tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti:
- Tutustu vielä erilaisiin tallennusvaihtoehtoihin, ja selvitä, sopiiko olemassa oleva tai kerättävä aineisto tallennettavaksi Aineistopankkiin. Mieti myös, haluttaisiinko se tallentaa yhtenä kokonaisuutena vai jakaa useampaan osaan. Ohjeita: Havaintojen liittäminen Lajitietokeskukseen
- Rekisteröidy laji.fi -käyttäjäksi, jos et vielä ole rekisteröitynyt. Käyttäjätunnus tarvitaan seuraavassa vaiheessa.
- Täytä Aineiston tallennus Aineistopankkiin -lomake. Odota sen jälkeen yhteydenottoa Lajitietokeskuksesta. Tarvittaessa kysymme lisätietoja aineistosta ja yksityiskohdista.
- Saatuaan aineiston tiedot Lajitietokeskus luo aineistoa varten lomakkeen ja täyttää sen metatiedot sekä myöntää pyydetyt käyttöoikeudet.
- Pääset tallentamaan havaintoja! Jatkossa voit itse hallinnoida oman aineistopankkikokoelmasi käyttöoikeuksia.
- helpdesk(ät)laji.fi auttaa kaikissa vaiheissa
Aineiston kuvailutiedot (metatiedot)
Kaikki Lajitietokeskuksessa olevat havainnot liittyvät aina johonkin aineistoon (eli kokoelmaan). Aineiston kuvailutiedoissa (eli metatiedoissa) määritellään koko aineistoa koskevia tietoja, kuten aineiston nimi ja sanallinen kuvaus, aineiston laatuun liittyviä tekijöitä, käyttöoikeuslisenssi, vastuuhenkilöt ja mahdolliset rajoitukset tiedon näkyvyyteen.
Metatiedot täytetään yhdessä Lajitietokeskuksen kanssa kun uusi havaintoaineisto luodaan.
Käyttöoikeudet
Kuhunkin Aineistopankin aineistoon myönnetään käyttöoikeudet erikseen. Aineistoa luotaessa Lajitietokeskus myöntää pyydetyt käyttöoikeudet, mutta jatkossa ylläpitäjät hallinnoivat niitä itse. Käyttöoikeuksia on kaksi tasoa, joista
Hyväksytty käyttäjä voi:
- tallentaa aineistoon uusia havaintoja
- tallentaa uuden version havainnoista (vain sekundääridatalle)
Ylläpitäjä voi:
- tallentaa aineistoon uusia havaintoja
- tallentaa uuden version havainnoista (vain sekundääridatalle)
- nähdä kaikki aineiston havainnot
- muokata kaikkia aineiston havaintoja (vain primääridatalle)
- myöntää ja poistaa käyttöoikeuksia muilta
- saada luettelon muista käyttäjistä
Huom! Tallentamasi aineistot tallentuvat omiin havaintoihisi ja näkyvät myös Vihkossa omina havaintoinasi. Jos tallennat muiden keräämiä, organisaation tai työryhmän hallinnoimia aineistoja, kannattaa harkita erillisen käyttäjätunnuksen luomista tallentamista varten.
Primääri- vai sekundääridataa Aineistopankkiin?
Aineistopankkiin on mahdollista tallentaa havaintoja joko primääridatana tai sekundääridatana. Näin ollen Aineistopankki on erinomainen julkaisuväylä havaintoaineistolle myös siinä tapauksessa, että käytössä on jo jokin aineistolle sopiva tallennusjärjestelmä, mutta ei keinoa saada aineistoa julkaistua avoimesti kaikkien käyttöön.
Kun tallennetaan havainnot Aineistopankkiin primääridatana, aineistoa ei ylläpidetä samanaikaisesti missään muualla. Kaikki muutokset, lisäykset ja muu ylläpito tehdään Aineistopankissa. Havainnot saavat automaattisesti uniikit tunnisteet (kts. tunnisteista jäljempänä). Vaihtoehto sopii esimerkiksi tilanteeseen, jossa aineistolle ei ole muuta järjestelmää käytössä tai vanha järjestelmä on lakkaamassa toimimasta. On myös eduksi, jos aineisto on luonteeltaan suhteellisen stabiili niin, ettei jo tallennettuihin havaintoihin tule suuria muutoksia, sillä Aineistopankissa ei ole vielä massamuokkaustoimintoja.
Kun tallennetaan havaintoja Aineistopankkiin sekundääridatana, aineistoa ylläpidetään Aineistopankin sijaan muualla ja Aineistopankkiin tallennetaan vain kopio alkuperäisestä aineistosta. Kaikki muutokset ja lisäykset tehdään muussa primäärijärjestelmässä, ja päivitykset kopioidaan Aineistopankkiin taulukkotiedostosta aika ajoin. Havainnoille tulee antaa itse uniikit, pysyvät tunnisteet (kts. tunnisteista jäljempänä). Sekundääridatana tallentaminen sopii esimerkiksi tilanteeseen, jossa aineistolle on jo sopiva tallennusjärjestelmä käytössä, mutta ei mahdollisuutta rakentaa rajapintayhteyksiä, ja data halutaan julkaista avoimena tietona Lajitietokeskuksen kautta.
Havaintoaineiston tallennus ja ylläpito Lajitietokeskuksen Aineistopankissa, primääridata
Uuden aineiston tallennus, primääridata
Primääridatana tallennettava havaintoaineisto tallennetaan Aineistopankkiin joko taulukkotiedostomuodossa tai yksitellen tallennuslomakkeella.
Taulukkotiedosto on samanlainen kuin kaikille avoimen Vihko-havaintopalvelun tiedostomuoto. Tiedosto voi olla Excel-, OpenOffice tai CV-tiedosto. Ensimmäisellä rivillä on sarakeotsikot ja muilla riveillä havainnot.
- Tutustu Vihkon tiedostotallennus-ohjeeseen
- Lataa tästä esimerkkitiedosto (tallennuspohja): Esimerkki ilman tunnistesaraketta (primääridatalle)
Helpointa tallennus on käyttäen Aineistopankin/Vihkon omaa tallennuspohjaa, johon havainnot on syötetty tai jota vastaavaan muotoon oma tallennustiedosto on muokattu. Toinen vaihtoehto on tallentaa muunlaisesta taulukkotiedostosta, jossa voi olla esim. omat sarakeotsikot. Taulukkoa tuotaessa määritellään sarakkeiden vastaavuudet. Tämä tapa on jonkin verran virhealttiimpi ja sopii edistyneille käyttäjille. Molemmat tallennustavat on käyty läpi edellä mainitussa Vihkon tiedostotallennus-ohjeessa ja jäljempänä tässä ohjeessa on demovideo taulukkotiedoston tuonnista. Joka tapauksessa havaintotietoja täytyy yleensä jonkin verran muokata, jotta ne sopivat Aineistopankin tallennusmuotoon. Neuvoja voi pyytää osoitteesta helpdesk(ät)laji.fi.
Yksittäisiä primääridatan havaintoja on mahdollista tallentaa myös käyttäen Aineistopankin tallennuslomaketta, joka vastaa Vihkon retkilomaketta.
- Retkilomakkeen käyttöohje – Huom: Aineistopankissa ei ole omia nimettyjä paikkoja.
Tuki paikkatietomuotoisille tiedostoille on vielä suunnitteluasteella. Aluemuotoisia havaintopaikkoja voidaan tallentaa myös taulukkotiedoston avulla. Lue lisää erillisestä ohjeesta: Aineiston kopiointi QGIS:sta Aineistopankkiin
Demo aineiston tallentamisesta Aineistopankkiin taulukkotiedostona:
Havaintojen tunnisteet, primääridata
Primääriaineistona Aineistopankkiin tallennettavat havainnot saavat automaattisesti uudet, uniikit tunnisteet, eikä käyttäjän tarvitse luoda niitä manuaalisesti. Havainnoille on kuitenkin mahdollista tallentaa lisätunnisteita.
Primääridatana tallennetun aineiston ylläpito
Kun aineistoa ylläpidetään Aineistopankissa, kaikki muutokset olemassa oleviin havaintoihin tehdään sen selaimessa käytettävällä tallennuslomakkeella. Tämä toimii samalla tavalla kuin Vihko-havaintopalvelun retkilomake.
Massamuutoksia ei ole mahdollista tehdä. Havaintojen poistaminen tehdään myös selainkäyttöliittymällä.
Havaintoaineiston tallennus ja ylläpito Lajitietokeskuksen Aineistopankissa, sekundääridata
Uuden aineiston tallennus, sekundääridata
Sekundääridatana tallennettava havaintoaineisto tallennetaan Aineistopankkiin taulukkotiedostosta.
Taulukkotiedosto on samanlainen kuin kaikille avoimen Vihko-havaintopalvelun tiedostomuoto. Tiedosto voi olla Excel-, OpenOffice tai CV-tiedosto. Ensimmäisellä rivillä on sarakeotsikot ja muilla riveillä havainnot.
- Tutustu Vihkon tiedostotallennus-ohjeeseen
- Lataa tästä esimerkkitiedosto (tallennuspohja): Esimerkki tunnistesarakkeella (sekundääridatalle)
Helpointa tallennus on käyttäen Aineistopankin/Vihkon omaa tallennuspohjaa, johon havainnot on syötetty tai jota vastaavaan muotoon oma tallennustiedosto on muokattu. Toinen vaihtoehto on tallentaa muunlaisesta taulukkotiedostosta, jossa voi olla esim. omat sarakeotsikot. Taulukkoa tuotaessa määritellään sarakkeiden vastaavuudet. Tämä tapa on jonkin verran virhealttiimpi ja sopii edistyneille käyttäjille. Molemmat tallennustavat on käyty läpi edellä mainitussa Vihkon tiedostotallennus-ohjeessa ja jäljempänä tässä ohjeessa on demovideo taulukkotiedoston tuonnista. Joka tapauksessa havaintotietoja täytyy yleensä jonkin verran muokata, jotta ne sopivat Aineistopankin tallennusmuotoon. Neuvoja voi pyytää osoitteesta helpdesk(ät)laji.fi.
Tuki paikkatietomuotoisille tiedostoille, on vielä suunnitteluasteella. Aluemuotoisia havaintopaikkoja voidaan tallentaa myös taulukkotiedoston avulla. Lue lisää erillisestä ohjeesta: Aineiston kopiointi QGIS:sta Aineistopankkiin
Demo aineiston tallentamisesta Aineistopankkiin taulukkotiedostona (sama kuin edellä):
Havaintojen tunnisteet, sekundääridata
Sekundääridatana Aineistopankkiin tallennettaville havainnoille tarvitaan tunnisteet tallennustiedostossa. Taulukossa jokaisella havainnoilla (eli taulukon rivillä) tulee olla pysyvä yksilöllinen tunniste, jonka avulla myöhemmät dataan tehtävät päivitykset saadaan kirjattua oikein.
Tunniste kirjataan taulukkotiedoston sarakkeeseen, jonka otsikko on ”ID”. Tunniste voi olla esimerkiksi numero tai numeroiden ja kirjainten yhdistelmä.
Sekundääridatana tallennetun aineiston ylläpito
Jos aineistoa ylläpidetään muussa järjestelmässä, kaikki muutokset olemassa oleviin havaintoihin tehdään päivittämällä niitä primäärijärjestelmässä ja kopioimalla päivitetyt tiedot uudelleen sieltä Aineistopankkiin taulukkotiedostoa käyttäen. Päivitys voi sisältää kaikki havainnot uudelleen, tai ainoastaan muuttuneet havainnot.
Muutetut havainnot tuodaan muutettuina havaintoriveinä. Uusi rivi korvaa vanhan kokonaan, joten sen tulee sisältää kaikki havainnon tietokentät, ei vain muuttuneita kenttiä. Muutos kohdistetaan oikeaan havaintoon ID-sarakkeessa olevan tunnisteen avulla. Ks. tunnisteista tarkemmin edellä.
Poistettavat havainnot tuodaan riveinä, joissa on havainnon tunniste ID-sarakkeessa. Taulukkoon lisätään sarake otsikolla ”Poista”, jossa on arvona on ”Kyllä” niille riveille, jotka poistetaan.