Sensitiivisen lajitiedon käsittely Suomen Lajitietokeskuksessa
Tämä sivu kuvaa, miksi ja miten Suomen Lajitietokeskus käsittelee sensitiivistä eliölajitietoa sekä millä perusteilla havaintotietoja karkeistetaan tai salataan.
Taustaa
Eliölajitiedon julkaiseminen avoimeen käyttöön on haasteellista. On olemassa useita syitä, joiden vuoksi lajitietoaineistojen kaikkea sisältöä ei voida julkistaa, vaan ne salataan arkaluonteisena – osittain tai kokonaan. Näistä syistä olennaisimmat ovat:
- Luonnonsuojelulliset syyt: uhanalaisuus, rauhoitusmääräykset, kansainväliset ympäristösopimukset ja sitoumukset, ajallinen/paikallinen häiriöherkkyys jne.
- Aineiston omistajuuteen ja hallintaan liittyvät syyt: henkilötiedot, tutkimuskäyttö, liiketoiminta jne.
- Bioturvallisuuteen liittyvät syyt: ihmisille, eläimille ja kasveille haitalliset organismit kuten kasvitaudit, tuholaiseläimet jne.
Lajeja, joiden havaintojen tarkat paikkatiedot karkeistetaan tai salataan luonnonsuojelullisista syistä, kutsutaan sensitiivisiksi lajeiksi.
Lainsäädäntö
Tärkein ohjaava lainsäädäntö Lajitietokeskuksen kautta jaettavien tietojen karkeistamiselle tai salaukselle on laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki (21.5.1999/621)
24 § Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
14) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista tai arvokkaiden luonnonalueiden suojelusta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi kysymyksessä olevan eläin- tai kasvilajin tai alueen suojelun;
Luettelon valmistelu
Suomen Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmän ohjauksessa on sovittu lajeista, joiden havaintoja koskevia paikkatietoja karkeistetaan tai salataan Laji.fi -sivustolla. Alkuperäiset, karkeistamattomat tiedot ovat kuitenkin viranomaisten saatavilla päätöksenteon tukena. Lisäksi tarkkoja tietoja voi pyytää aineistopyynnöllä.
Sensitiivisen lajitiedon luettelo perustuu pitkään käytössä olleeseen viranomaisverkoston toimintamalliin, asiantuntijaelinten (mm. SYKE, ELY-keskukset, Metsähallitus, Luke, Riistakeskus) sekä ministeriöiden näkemyksiin ja työryhmäkäsittelyyn. Luettelon päivitykset hyväksytään Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmän kokouksissa. Lajikohtaiset perustelut kytketään konkreettisiin riskeihin sekä käytäntöön soveltuviin karkeistus- ja salausratkaisuihin.
Alun perin luettelo on laadittu vuonna 2015 ja sen kokonaisvaltainen päivitys tehtiin vuonna 2025, jolloin Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmä arvioi luettelon laajaan kommentointikierrokseen perustuen (26 organisaatiota; ELYt, eliötyöryhmät, YM, MMM, Luke, SYKE, Metsähallitus, BirdLife, WWF, SLL, Metsäkeskus, Riistakeskus, MTK, HY).
Luettelo sensitiivistä tietoa sisältävistä lajeista
Suomen Lajitietokeskuksen sensitiivisen tiedon luetteloa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisten päivitystarpeiden huomaamiseksi. Luettelo on päivitetty syksyllä 2025.
Lue tarkemmin karkeistuksen teknisestä toteutuksesta.
Määritelmät
Sensitiivinen laji
Lajitieto voi olla julkisuuslain (21.5.1999/621) 24 § mukaan salassa pidettävää jos se sisältää tietoa uhanalaisista lajeista tai lajeista, jotka tekevät tietystä luonnonalueesta arvokkaan. Kaikki tieto uhanalaisista lajeista tai arvokkaille luonnonalueille tärkeistä lajeista ei kuitenkaan ole sensitiivistä. Sensitiivisyys on lajikohtainen riskinarvio, ei pelkkä uhanalaisuusstatus. Sensitiiviseksi katsotaan lajit tai lajiin liittyvät tietyt paikka- ja aikatiedot, joiden julkinen levittäminen voisi lisätä konkreettista riskiä lajin suojelulle (esim. vaino, pyynti, keräily, häirintä) tai arvokkaille elinympäristöille. Erityisen selkeä esimerkki ovat petolintujen pesäpaikat, jotka tunnistetaan lähtökohtaisesti sensitiivisiksi. Sensitiiviseksi määrittelyssä pelkkä teoreettinen väärinkäytön mahdollisuus ei riitä – salassapito edellyttää todennettavissa olevaa riskiä ja punnintaa julkisuusperiaatetta vasten. Päätöksenteko sensitiivisyydestä perustuu asiantuntija-arvioon. Jokaiselle sensitiiviseksi määritellylle lajille on arvioitu konkreettinen uhkatekijä, joka kohdistuu kyseiseen lajiin (vaino ja pyynti; keräily tai häirintä). Sensitiivisyys voi koskea kaikkia havaintoja, mutta joidenkin lajien osalta tarve tiedon karkeistamiselle koskee vain osaa vuodesta, kuten pesimis- tai talvehtimisaikaa. Karkeistamisen taso valitaan riittävän laajaksi siten, että sijaintipaikkaa ei voida päätellä esimerkiksi lajille sopivan elinympäristön avulla.
Uhkatekijät
Vaino ja pyynti
Lajiin kohdistuu metsästystä, pyydystämistä tai suoranaista vainoa. Tarkkojen sijaintitietojen julkaiseminen voisi lisätä riskiä, että yksilöitä pyydetään, ammutaan tai muutoin vahingoitetaan.
Keräily
Lajia tai sen osia kerätään kokoelmiin tai muuhun tarkoitukseen. Tämä voi koskea esimerkiksi munia, toukkia, poikasia, siemeniä tai kasvin osia. Jos laji on haluttu tai harvinainen, tarkat sijainnit voivat lisätä keräilypainetta ja vaarantaa populaatiota.
Häirintä
Häirintä kattaa kaiken ihmisten aiheuttaman häiriön, joka voi vaikuttaa lajin selviytymiseen, pesintään, levähtämiseen tai lisääntymiseen. Häirintä voi olla tahatonta, kuten runsasta liikkumista herkällä alueella, tai tietoista, kuten pesimäpaikkojen etsimistä valokuvaamista varten.
Natura-alueiden salaukset
Natura-alueilla on joukko lajeja, joiden tiedot ovat saatavilla Natura-tietokannasta vain merkinnällä ”uhanalainen laji”. Tämän vuoksi näiden lajien havaintotiedot salataan edelleen täysin Natura-alueilla. Natura-alueilla salatun tiedon piirissä olevien lajien luettelon mahdollinen päivittäminen on erillinen prosessi, joka ei suoraan kytkeydy Suomen Lajitietokeskuksen toimintaan.
Karkeistustasot
Karkeistuksen tarkoitus on heikentää sijainnin tarkkuutta niin, ettei yksittäistä pesää tai esiintymää voida päätellä. Karkeistusluokka vaihtelee lajin ekologian mukaan. Karkeistustasoja ovat:
- 1 km x 1 km
- 5 km x 5 km
- 10 km x 10 km
- 25 km x 25 km
- 50 km x 50 km
- 100 km x 100 km
- täydellinen salaus.
Karkeistusluokat
Kunkin sensitiivisen lajin osalta arvioidaan, tarvitseeko tietoja karkeistaa ympärivuotisesti vai vain pesimä- tai talvehtimisaikaan tai riittääkö, että karkeistetaan pesä- tai talvehtimispaikat.
Karkeistusluokkia ovat:
- Ajallinen karkeistus/salaus: ympärivuotinen, pesimäaikainen, talvehtimisaikainen
- Pesäpaikka
- Talvehtimispaikka
- Natura-alueet
Poikkeukset sensitiivisen luettelon karkeistuksiin ja salauksiin
Lintujen pesimäkaudet vaihtelevat, mutta tietokannassa on määritetty useimmille lajeille sama pesimäkauden ajanjakso 1.4.–31.8. Kuitenkin niille muutamalla lajille, joiden pesimäkausi alkaa ennen 1.4. on määritetty erillinen pesimäkausi alkamispäivämäärästä elokuun loppuun asti.
Tietokannassa on vain yksi talvehtimiskauden ajanjakso 1.11.–31.3. Kaikki talvehtimiskauden karkeistusta vaativat havainnot karkeistetaan tällä ajanjaksolla.
Aineistopyynnöt
Mikäli sensitiivisten lajien tarkempia tietoja tarvitaan tutkimuksen tai muun perustellun käyttötarkoituksen vuoksi, niitä voidaan hakea Lajitietokeskuksen aineistopyyntöjärjestelmän kautta. Aineistopyyntö mahdollistaa rajatun käyttöoikeuden myöntämisen sensitiiviseen tietoon, ja pyyntö arvioidaan aina tapauskohtaisesti tietosuojan, aineiston omistajan ehtojen sekä luonnonsuojelullisten perusteiden mukaisesti. Lajitietokeskus välittää pyynnöt aineistojen omistajille. Ohjeet aineistopyynnön tekoon: https://info.laji.fi/etusivu/aineistopyynnot/