Havaintotiedon usein kysytyt kysymykset
Tähän osioon on koottu sekalaisia usein kysyttyjä asioita havaintotiedon ja niihin liittyvien tiedostolatausten tulkinnoista ja muista yksityiskohdista.
Mistä havaintotiedot ovat peräisin?
(ajantasa: marraskuu 2021)
Lajitietokeskukseen ja Laji.fi-portaaliin kerätään havaintotietoja* kymmenistä eri tietojärjestelmistä. Mukana on mm. viranomaisten, tutkimuslaitosten, harrastajayhteisöjen järjestelmiä ja aineistoja. Uusia tietojärjestelmiä liitetään mukaan säännöllisesti. Mukaan otetaan:
- Havaintoja Suomesta, myös ulkomaisista tietojärjestelmistä
- Havaintoja suomalaisisista tietojärjestelmistä, vaikka havainnot olisi tehty ulkomailla
Havaintomäärien mukaan suurimmat havaintolähteet ovat:
* Sekä havainto- että näytetietoja kutsutaan Lajitietokeskuksessa yhteisnimellä ”havainnot”.
Mitkä ovat suurimmat puutteet Lajitietokeskuksessa olevista aineistoista?
(ajantasa: marraskuu 2022)
Määrällisesti suurimpia tai arvoltaan merkittävimpiä tietoaineistoja, jotka eivät ole mukana Lajitietokeskuksessa ovat esimerkiksi:
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun havainnot (pl. 4. lintuatlaksen havainnot ovat mukana)
- Sellaiset luonnontieteellisten museoiden kokoelmat, joita ei vielä ole digitoitu
- Lukuisat julkaisemattomat tai hajanaisesti julkaistut pienemmät aineistot, kuten
- kuntien luontoselvityksien aineistot
- ekologisten tutkimusprojektien aineistot
- yksittäisten luontoharrastajien yksityiset aineistot
- Joidenkin eliötyöryhmien aineistot
Uusien aineistojen ottaminen Lajitietokeskukseen riippuu niiden omistajista, joilla on valta päättää aineistojensa käytöstä, sekä liittämisen vaatimasta työmäärästä. Erityisesti pienistä osista koostuvien hajanaisten aineistojen mukaan ottaminen voi olla hyvin työlästä, mikäli ne eroavat toisistaan merkittävästi.
Näkyvätkö uhanalaisten lajien tarkat paikat kaikille?
(ajantasa: joulukuu 2022)
Lajoitietokeskukseen tulevat sensitiiviset (arkaluontoiset) havaintotiedot karkeistetaan viranomaistyöryhmän kokoaman sensitiivisten havaintojen luettelon mukaisesti. Tällä listalla on mukana osa uhanalaisista lajeista, mutta ei kaikki. Valinta on tehty arvioimalla mm. kuinka suuren uhan häirintä tai keräily muodostaa eri lajeille.
Karkeistetuista havainnoista ei näytetä julkisessa Laji.fi-portaalissa tarkkaa paikkaa, päivämäärää, havainnoijan nimeä eikä muutamia muita tietoja.
Kuka näkee arkaluontoisten havaintojen tarkat tiedot?
(ajantasa: joulukuu 2022)
Arkaluontoisiin havaintoihin on pääsy niillä suomalaisilla viranomaisilla, jotka ovat tehneet sopimuksen viranomaisportaalin käytöstä.
Lisäksi kuka tahansa voi pyytää saatavakseen arkaluontoisia tietoja perustellusta syystä. Kunkin aineiston omistaja päättää tällöin itsenäisesti aineistopyynnön hyväksymysestä tai hylkäämisestä tapauskohtaisesti.
Miksi maakunta on väärin?
(ajantasa: toukokuu 2021)
Havaintotietoihin tulkittu maakunta on eliömaakunta, ei hallinnollinen maakunta. Pyrimme lisäämään hallinnollisen maakunnan ja ELY-keskuksen havaintotietoihin tulevaisuudessa.
Mitä havaintoja havaintohaku näyttää oletuksena?
(ajantasa: joulukuu 2022)
Havaintohaku näyttää oletuksena kaikki Lajitietokeskuksessa olevat havainnot, paitsi
- virheellisiksi merkityt havainnot
- havainnot, jotka eivät läpäise automaattista laadunvalvontaa (löyhä; esim. kuntanimi ja koordinaatit ovat kaukana toisistaan)
- havainnot ei-luonnonvaraisista eliöistä
- nollahavainnot, jossa ilmaistaan että lajia ei ole havaittu ko alueella
- muutamat erityisen sensitiiviset havainnot
Miksi Virva-haku antaa enemmän tuloksia kuin tavallinen havaintohaku?
(ajantaso: joulukuu 2022)
Virva-haku on viranomaiskäyttöön tarkoitettu joukko hakuehtoja, joka toimii pohjana viranomaiskäyttöön tehtäville havaintohauille. Virva-haku on määritelty yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.
Virva-haussa on mukana myös nollahavainnot, ts. tieto että lajia on jossain määrin etsitty ko. paikalta mutta ei löydetty. Nollahavainto voi tarkoittaa esim. petolinnun pesää, joka ei ole havaintoajankohtana käytössä.
Perushaussa nollahavainnot eivät oletuksena ole mukana.
Miten kunta on tulkittu?
(ajantasa: touko 2021)
Suomessa tehdyille havainnoille on tietokannassa kolme erilaista kuntatietoa: yksi nykyinen kunta, kaikki nykyiset soveltuvat kunnat ja alkuperäinen kunta.
1) Alkuperäinen kunta
Tämä on alkuperäinen ilmoitettu kuntatieto alkuperäisessä kirjoitusasussaan.
Tämä on saatavilla viitattavassa tiedostolatauksessa sekä rajapinnassa.
2) Nykyinen Suomen kunta
Nykyinen kunta ilmaistaan kahdella eri tavalla. Nämä tulkitaan havainnon koordinaattien perusteella. Tulkinnassa käytetään kuntia, jotka olivat olemassa tammikuussa 2020.
Molemmat näistä ovat saatavissa rajapinnasta ja viitattavasta tiedostolatauksesta.
Jos havainnossa on kuntanimi ja se on jokin kohdan 2A kunnista, se näytetään havainnon tietojen yhteydessä havaintohaussa ja havaintojen yksinkertaisessa taulukkolatauksessa.
Jos havainnossa ei ole kuntanimeä tai se ei ole jokin kohdan 2A kunnista, näytetään kaikki kuntanimet.
2A) Kaikki soveltuvat kunnat
Nämä ovat ne kunnat, jotka koskettavat ilmoitettua havaintoaluetta. Jos havainto on esimerkiksi ilmoitettu 10×10 km2 ruudusta, joka koskettaa neljää kuntaa, on tässä mainittu kaikki nämä kunnat.
Havaintohaun kuntarajaus perustuu kaikkiin soveltuviin kuntiin.
2B) Yksi kunta
Yhden kunnan tulkinnan logiikka on seuraava:
- Jos koordinaatteja/geometriaa ei ole ilmoitettu: Mikäli ilmoitettu kunta alkuperäisessä kirjoitusasussaan vastaa jonkin Suomen nykyisen tai vanhan kunnan nimeä, liitetään havainto tähän kuntaan. Vanhat kunnat liitetään kuntaliitosten perusteella nykyiseen kuntaan. (Huom: On tapauksia, joissa kunnat eivät ole puhtaasti sulautuneet toisiinsa vaan jakautuneet kahtia; näissä tapauksissa on pyritty liittämään vanha kunta siihen kuntaan johon suurin osa vanhasta kunnasta siirtyi).
- Jos koordinaatit/geometria on ilmoitettu: Mikäli alue kattaa vain yhden nykyisen Suomen kunnan, tätä käytetään
- Mikäli koordinaatit/geometria kattavat usean Suomen nykyisen kunnan alueen: Jos havainnon yhteydessä on ilmoitettu kunnan nimi, joka täsmää nykyisen kunnan tai kyseiseen kuntaan liitetyn vanhan kunnan nimen kanssa, liitetään havainto kyseiseen kuntaan.
- Mikäli koordinaatit/geometria kattavat usean Suomen nykyisen kunnan alueen mutta kunna nimeä ei ole ilmoitettu tulkitaan yhdeksi kunnaksi keskipisteen kunta.