Laatukommentointi (annotointi)

Ohje havaintotiedon laatukommentointiin (annotointiin)

Lajitietokeskus kokoaa havaintotietoa monista eri lähteistä, kuten viranomaisilta sekä tutkimusprojektien ja luontoharrastajien kokoamista tietokannoista. Tiedot julkaistaan Laji.fi-portaalissa mahdollisimman avoimesti. Tiedon laadun parantamiseksi yksittäisiin havaintoihin voidaan liittää laatukommentteja eli annotaatioita. Tiedon käyttäjät voivat sitten suodattaa tietoa näiden kommenttien ja laatuluokitusten perusteella. Laadunvalvontaa tehdään pääosin vapaaehtoistyönä, joten sen kattavuus ja nopeus riippuu paljon käyttäjien aktiivisuudesta.

Kaikki Laji.fi:n rekisteröityneet käyttäjät voivat tehdä laatukommentteja, mutta asiantuntijoiksi määritellyillä henkilöillä on enemmän oikeuksia tehdä havaintojen näkyvyyteen vaikuttavia laatumerkintöjä. Tällä sivulla kerrotaan miten laatukommentteja voidaan tehdä Lajitietokeskuksen kommentointijärjestelmällä. (Katso myös lisää taustatietoa laadunvalvonnasta ja havaintojen hakemisesta niiden laadun perusteella.)

Laatukommentoinnin yleisiä periaatteita

Kun havaintoja kootaan Laji.fi-portaaliin, ne ovat aluksi neutraaleja (ellei alkuperäislähteessä ole tehty yksittäisten havaintojen tarkistustyötä.) Laatukommentoinnissa vapaaehtoiset voivat selailla havaintoja ja tehdä niihin erilaisia merkintöjä Laji.fi:n tarjoaminen työkalujen avulla.

Laatukommentoinnin tavoitteena on parantaa havaintoaineiston laatua

1. Arvioimalla ja merkitsemällä yksittäisiä havaintoja eri laatutasoille
2. Lisäämällä ja tarkentamalla lajinmäärityksiä.
3. Välittämällä tieto laatukommentoinneista havainnon tekijälle tai kirjaajalle, jotta virheet voitaisiin korjata alkuperäislähteessä.
4. Mahdollistamalla havaintoja koskeva keskustelu.
5. Auttamalla kaikkia osallisia oppimaan uutta lajeista ja niiden havainnoinnista,

Kommentointia voi tehdä kahdessa eri roolissa:

• Peruskäyttäjänä – kuka tahansa Laji.fi:iin kirjautunut voi tehdä kommentteja
• Asiantuntijana – asiantuntijaksi määritellyillä henkilöillä on enemmän oikeuksia kuin peruskäyttäjillä, ja heidän kommenteillaan on suurempi painoarvo

Peruskäyttäjien tärkein rooli on merkitä (tagata) epäselviä tai epävarmoja havaintoja tarkistettaviksi. Tämä merkintä ei vaikuta suoraan havainnon laatutasoon, mutta havaintoja voidaan hakea tagien perusteella.

Asiantuntijakäyttäjien tärkein rooli on käydä läpi havaintoja, sekä luokitella niitä luotettavuustasoille (varmistettu, epävarma, virheellinen) ja/tai kirjata niille uusi tai tarkennettu määritys.

Tieto uusista kommenteista kulkee myös havainnon tekijälle, mikäli havainto on tallennettu Vihko-havaintojärjestelmään. Muihin tietojärjestelmiin kommentteja ei voida välittää (paitsi Kotka-kokoelmatietokantaan hieman myöhemmin).

Peruskäyttäjien ohje

Kaikki Laji.fi:n käyttäjät (ns. peruskäyttäjät) voivat lisätä havaintoihin laatukommentteja, joissa voi olla

• Tageja, jotka kuvailevat mitä havainnosta pitäisi tarkistaa
• Ehdotus lajinmäärityksestä
• Vapaamuotoinen tekstikommentti.

Peruskäyttäjien laatukommentit eivät suoraan vaikuta havaintojen laatuluokitukseen, vaan nostavat havainnon asiantuntijoiden tarkistattavaksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa havainnoija ja kaikki kommentoijat ovat samaa mieltä lajinmäärityksestä. Tällöin havainto luokitellaan ”yhteisön varmistamaksi”.

Miten kommentteja lisätään?

Voit selata havaintoja sekä niiden laatuluokituksia ja tageja havaintohaun laadunvalvonta-välilehdellä. Klikkaa havaintoa kommentoidaksesi sitä.

Jos katselet yksittäistä havaintoa, voit avata sen kommentoitavaksi kommentointinapista:

Tällöin avautuu kommentointikäyttöliittymä, jonka keskellä olevalla lomakkeella voit lisätä kommentin:

Peruskäyttäjät voivat lisätä havaintoihin seuraavia tageja:

• Tarkista koordinaatit – havainnon koordinaatit vaikuttavat virheellisiltä.
• Tarkista paikka – havainnon paikannimet vaikuttavat virheellisiltä.
• Tarkista ajankohta – havainnon päivämäärä (tai kellonaika, jos se on havainnossa oleellinen) vaikuttaa virheelliseltä.
• Tarkista havainnoija – havainnon tekijä tai näytteen kerääjä vaikuttaa virheelliseltä.
• Tarkista määritys – lajinmääritys vaikuttaa virheelliseltä.
• Tarkista luonnonvaraisuus – havainto vaikuttaa olevan ei-luonnonvaraisesta eliöstä, mutta sitä ei ole merkitty ei-luonnonvaraiseksi. Esim. puutarhakasvi tai karannut lemmikkieläin.
• Tarkista – havainnossa vaikuttaa olevan jotain muuta vikaa.

Mitä tehdä jos …

Havainto vaikuttaa epäilyttävältä tai virheelliseltä

Lisää havainnolle tagi ”tarkista”, ja kommentti, joka kuvailee syyn. Tämä nostaa sen tarkistettavien havaintojen luetteloon, jonka jälkeen asiantuntijat voivat tarkistaa ja luokitella sen. 

Havainto on selvästi väärin määritetty

Jos havainto on esim. siihen liitetyn kuvan perusteella väärin määritetty, lisää sille tagi ”tarkista määritys” sekä halutessasi lisää uusi määritys (taksoni). Tämä nostaa sen tarkistettavien havaintojen luetteloon, jonka jälkeen asiantuntijat voivat määrittää ja/tai luokitella sen. 

Haluat vahvistaa määrityksen

Jos havainto on oikein määritetty, ja haluat vahvistaa tämän (esim. koska kyseessä on harvinainen laji), lisää sille määritys. Jos sekä havainnoija että kommentoija(t) ovat samaa mieltä lajista, sen laatuluokitus nousee tasolle yhteisön varmistama.

Havainnossa on useita lajeja 

Mikäli ei ole selkeää mistä lajista havainnossa on kyse (esim. perhonen ja kovakuoriainen saman havainnon eri kuvissa), kommentoi havaintoa kertomalla ystävällisesti että havainnossa tulisi olla vain yksi laji.

Asiantuntijan tekemä laatukommentti on virheellinen

Lisää sille tagi ”tarkista” ja kommentti, jossa kuvailet ongelman. Tämä palauttaa sen asiantuntijoiden arvioitavaksi.

---

Yksi Lajitietokeskuksen periaatteista on tehdä tiedosta niin avointa kuin on käytännössä mahdollista. Avoin tieto mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja – se mikä on yhteen tarkoitukseen liian epätarkkaa tai epävarmaa, voi olla toiseen tarkoitukseen sopivaa. Siksi havaintoja ei salata tai piiloteta kokonaan niiden laadun perusteella. Kaikki tieto on saatavilla, ja on tiedon käyttäjän vastuulla päättää mikä sopii hänen käyttötarkoitukseensa. (Lue lisää laadunvalvonnasta sekä ohjeita havaintojen hakemiseen laatuluokitusten perusteella.)

---

Asiantuntijoiden ohje

Laji.fi:ssa asiantuntijoiksi määritellyillä henkilöillä on muita enemmän valtuuksia laatukommentoida ja luokitella havaintoja. 

Miten päästä asiantuntijaksi?

Laadunvalvontaa tehdään pääosin vapaaehtoistyönä. Jos olet jonkin lajiryhmän asiantuntija työsi tai muulla tavoin kertyneen osaamisen puolesta, ja haluat ryhtyä asiantuntija-laadunvalvojaksi, ota yhteyttä osoitteeseen helpdesk@laji.fi ja kerro hieman osaamisestasi ja taustastasi. Toivomme myös että kukin asiantuntija kirjoittaa itsestään lyhyen kuvauksen omaan julkiseen profiiliinsa.

Toistaiseksi Lajitietokeskuksen ylläpito myöntää asiantuntija-käyttöoikeudet. Huomaa, että asiantuntija-oikeudet eivät vaikuta omien havaintojesi laatuluokitukseen.

Asiantuntijuutta ei rajata taksonikohtaisesti, vaan asiantuntijaksi määriteltyllä henkilöllä on valta ja vastuuu itse valita milloin hän tekee kommentteja asiantuntijana ja milloin peruskäyttäjänä. Esimerkiksi lintuasiantuntija voi tuntea Suomen linnut hyvin, mutta Afrikan linnut huonosti. Tällöin hän voi päättää kommentoida afrikkalaisia havaintoja peruskäyttäjänä. Tärkeä osa asiantuntijuutta on oman osaamisensa rajojen tunteminen ja pidättäytyminen tilanteissa, joissa ei ole riittävän varma.

Asiantuntijakommentointi

Asiantuntijakäyttäjät voivat käydä havaintoja läpi samalla tavalla kuin peruskäyttäjät (ks. yllä), mutta heillä on käytössään ”asiantuntijalomake”, jonka avulla voi tehdä monipuolisempia toimia.

Kun avaat havainnon kommentoitavaksi, valitse ”vaihda asiantuntijakommentointiin”, niin näet enemmän toimintoja:

Tämän avulla voit lisätä havaintoihin perustagien lisäksi asiantuntijatageja:

• Spam – havainto on selkeästi roskapostia, vitsi tms.
• Varmistettu (laatutagi) – havainto voidaan katsoa varmistetuksi ottaen huomioon siihen liitetyn tiedon (kuvien, äänitteiden, kuvaustekstin ym.) ja lajin yleisyyden.
• Epävarma (laatutagi) – havainto vaikuttaa epävarmalta ottaen huomioon tarjotun tiedon sekä lajin yleisyyden.
• Virheellinen (laatutagi) – havainto on tarkistettu ja todettu selvästi virheelliseksi.
• Karkeista – tämä tagi karkeistaa havainnon. Voidaan käyttää jos havainnoija pyytää karkeistusta, tai ulkomaisen sensitiivisen havainnon karkeistukseen. (Suomalaiset havainnot karkeistetaan automaattisesti, älä käytä niille tätä tagia!)
• Ei voida varmistaa – tämä tagi poistaa havainnon tarkistettavien luettelosta, vaikka sitä ei olisikaan laatuluokiteltu tai määritetty lajilleen.
• Ei-luonnonvarainen – havainto koskee esim. puutarhakasvia tai lemmikkieläintä

Jos annat laatuluokitustagin (varmistettu, epävarma tai virheellinen), on sinun samalla annettava myös taksoni, jota antamasi luokitus koskee. Tällä tavalla on yksiselitteistä minkä taksonin varmistit, vaikka havainto myöhemmin muuttuisikin. (Lue tarkemmin miten laatutagit vaikuttavat havainnon laatuluokitukseen.)

• Esimerkiksi jos havainto on ilmoitettu vihertikkana, mutta havainnon valokuvassa on harmaapäätikka, kirjaa kommenttiin
  • Määritys: harmaapäätikka
  • Tagi: varmistettu

Voit myös poistaa aikaisemmissa kommenteissa annettuja tageja. Jos tarkistat havainnon, kannattaa aiemmat tarkista-tagit samalla poistaa.

Periaatteita ja käytännön ohjeita

Huomioi netiketti ja hyvät tavat, ja oleta että havainnoija on vilpitön. Virheet johtuvat usein havainnoijan tai jonkun muun henkilön tekemästä kirjoitusvirheestä, puutteellisista taidoista, tai koska havainnot on määritetty käyttäen nyt jo vanhentunutta kirjallisuutta tai lajikäsitteitä.

Havainnot eivät välttämättä tarvitse kuvallista todistetta, jotta ne voitaisiin varmistaa. Myös tuntomerkkien sanallinen kuvailu riittää usein. Käytä asiantuntemustasi tilannekohtaisen arvion tekemiseen.

Havainnot kannattaa mielummin määrittää ja varmistaa korkeammalle taksonomiselle tasolle (kuten suvulle tai heimolle), kuin merkitä virheelliseksi alemmalle tasolle (kuten lajille), ellei ole perusteltua syytä tehdä toisin.

Jos havaintoa on syytä epäillä, eikä sitä pysty siihen liitettyjen kuvien, kuvailujen ym. perusteella määrittämään lajilleen, mutta kyllä jollekin ylemmälle tasolle, kirjaa havainnolle täsmällisin taksoni, jonka voit varmistaa.

• Esimerkiksi jos kuvallinen havainto on määritetty harvinaiseksi porovoikukaksi ilman perusteluja, merkitse se mielummin varmistetuksi voikukaksi (eli sukutasolle), kuin epävarmaksi porovoikukaksi.

Huomaa, että kommentit koskevat koko havaintoa (ei vain lajinmääritystä), joten tarkista että paikka, aika ja muut tiedot ovat järkeviä, ennen kuin merkitset havainnon varmistetuksi. Jos näissä on epäselvyyksia, kirjoita kommentti, jossa kysyt selvennystä asiaan. Mutta koska todisteita paikan, ajan ym. oikeellisuudesta on vaikeaa antaa, ei niitä voida myöskään kaikissa tapauksissa vaatia, vaan on luotettava havainnoijaan.

Esimerkiksi

• Käki kesäkuussa Suomessa voidaan merkitä varmistetuksi ilman valokuvaa, mutta tammikuussa tehty kuvallinen havainto voidaan merkitä epävarmaksi (kirjoitusvirhe päivämäärässä?)
• Havainto harvinaisesta perhosesta voidaan merkitä varmistetuksi, vaikka havaintopaikkaa ei voida todistaa valokuvan perusteella.
• Havainto yhdestä kattohaikarasta voidaan varmistaa sanallisen kuvauksen perusteella, mutta havaintoa 100 kattohaikarasta ei.

Huomioi että suurin osa Laji.fi:n havainnoista ei tule Vihko-havaintojärjestelmästä, vaan esim. tutkimus- tai viranomaisaineistoista. Näiden aineistojen ylläpitäjät eivät yleensä lue kommentteja. Aineiston nimi näkyy kommentointisivulla havainnon tietojen yhteydessä.

• iNaturalist-palvelusta tulleita tuoreita havaintoja ei kannata heti kommentoida Laji.fi:ssa. iNaturalistissa käyttäjäyhteisö tarkentaa määritystä askel kerrallaan, jonka takia se yleensä muuttuu ensimmäisen viikon aikana. Ja kun havainnon määritys muuttuu, sitä koskevat kommentit eivät ole enää voimassa (eli kommentointityö menee hukkaan.)

Huomioi, että kommenttikenttä ei vaikuta havaintojen luokitukseen tai haettavuuteen millään tavalla – ne sopivat perusteluille ja joskus havainnoijalle viestimiseen. Jos esim. annat havainnolle tagin ”varmistettu” ja kirjoitat kommentiksi ”ehkä”, laaduksi tulee ”varmistettu”.

Jos lajiryhmän havainnon käsittelyyn on olemassa virallinen prosessi, käytä sitä. Esim. linnuilla rariteettikomitea tai aluerariteettitoimikunnat tarkistavat tiettyjen lajien havainnot. Vain näiden hyväksymät havainnot näistä lajeista voidaan merkitä varmistetuiksi.

Esimerkkejä

Laatukommentteja voidaan käyttää hyvin joustavasti, ja asiantuntijakäyttäjillä on vapaus valita kuhunkin tilanteeseen sopiva tapa. Tässä on suuntaa-antavia esimerkkejä miten hieman erilaiset havainnot voidaan luokitella.

Havainto 1

Havainto: vihertikka, Suomi, 15.7.2019. Ei kuvausta. Valokuva annettu:

Asiantuntijakommentti:

• Tagi: varmistettu
• Määritys: harmaapäätikka
• Kommentti: Tämä on harmaapäätikka, vihertikka on hyvin harvinainen Suomessa.

Huomio: Koska havainnossa on hyvä valokuva, se voidaan määrittää luotettavasti lajitasolle, joten se voidaan merkitä varmistetuksi.

Havainto 2

Havainto: vihertikka, Suomi, 15.7.2019. Ei kuvausta. Ei valokuvaa.

Asiantuntijakommentti:

• Tagi: epävarma
• Taksoni: vihertikka
• Kommentti: Todennäköisesti harmaapäätikka, vihertikka on hyvin harvinainen Suomessa.

Huomio: Koska havainnosta ei ole dokumentaatiota, sitä ei kannata varmistaa havainnoijan mielipiteeestä poikkeavasti – on olemassa (pieni) mahdollisuus että havainto onkin oikeasta vihertikasta, tai jostakin aivan muusta lajista.

Havainto 3

Havainto: vihertikka, Suomi, 15.7.2019. Kuvaus: ”tikka, jolla vihreä selkä ja harmaa muuten”. Ei valokuvaa.

Asiantuntijakommentti:

• Tagi: varmistettu
• Taksoni: Picus (suku, joka kattaa sekä virher- että harmaapäätikan)
• Kommentti: Todennäköisesti harmaapäätikka, vihertikka on hyvin harvinainen Suomessa.

Huomio: Annettu kuvaus vastaa sekä viher- että harmaapäätikkaa, joten havainto voidaan varmistaa sukutasolle.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi kommenttiin pitää kirjoittaa määritys?

Jos teet asiantuntijakommentin, jolla annat havainnolle varmistettu-, epävarma- tai virheellinen-tagin, täytyy kommenttiin kirjata se lajinimi tai muu taksoni, jota ko. tagi koskee. Tämä vaatimus on tehty, jotta kommentti olisi aina yksiselitteinen.

Havainnolla voi olla useita erimielisiä kommentteja, ja havainnon määritys voi muuttua alkuperäislähteessä, joten on tärkeää, että kommentti on aina ymmärrettävä ja yksiselitteinen myös itsenäisesti.

Mitä vanhoille annotaatioille on tehty?

Uusi laadunvalvontajärjestelmä otettiin käyttöön 14.4.2020. Aikaisemmalla laadunvalvontajärjestelmällä tehdyt kommentit (annotaatiot) muunnettiin tällöin uuden mallin mukaiseksi. Samalla monille vanhaa järjestelmää aktiivisesti käyttäneille ja tunnetuille henkilöille annettiin asiantuntijan oikeudet, ja heidän vanhat kommenttinsa muutettiin asiantuntijakommenteiksi. Muiden käyttäjien kommentit muutettiin peruskommenteiksi. Nämä muutokset muuttivat monien havaintojen laatutasoa, myös siksi, että laatuluokittelua muutettiin samalla merkittävästi.

Vanhat kommentit säästettiin, joten ongelmatapauksissa niihinkin voidaan vielä palata.

Miksi laadunvalvontajärjestelmä uudistettiin?

Koska ensimmäisessä versioon tarvittiin palautteiden ja oman kokemuksemme perusteella paljon muutoksia, katsottiin helpommaksi tehdä kokonaan uusi järjestelmä kuin muokata vanhaa vähän kerrallaan. Vanha järjestelmä rakennettiin kun Lajitietokeskus oli ollut toiminnassa vasta vähän aikaa, jolloin meillä oli vasta vähän kokemusta laadunvalvonnan joukkoistamisesta. Sen jälkeen olemme keränneet kokemuksia myös muista järjestelmistä esim. iNaturalist ja AnnoSys.

Miten uusi järjestelmä poikkeaa vanhasta?

Muutoksia on monia, niistä merkittävimmät ovat:

• Kommentoijilla on nyt kaksi tasoa: perus- ja asiantuntija. Asiantuntijan kommentilla on suurempi painoarvo kuin peruskäyttäjällä. Vanhassa kaikilla oli yksi ääni, ja ristiriitatilanteissa järjestelmä yritti arvoida mikä oli näiden konsensus. 
• Vanhassa käyttäjille oli usein epäselvää liittyykö annettu laatuluokitus alkuperäiseen vai annotoituun määritykseen. Nyt laatuluokituksen yhteydessä on aina annettava myös määritys, mikä tekee asiasta yksiselitteistä.
• Uudessa järjestelmässä voi antaa monipuolisesti erilaisia luotettavuusmerkintöjä (tageja: esim. ”tarkista koordinaatit” tai ”spam”), kun vanhassa nämä kirjoitettiin vain kommenttiin. Uudessa näiden tagien avulla voi tehokkaasti suodattaa havaintoja esim. tarkistuksia varten. 
• Uusi järjestelmä tallentaa havainnon tilan ennen annotointia. Tällöin nähdään millaista havaintoa annotoinnit koskevat, vaikka havaintoa muutettaisiin niiden tekemisen jälkeen.
• Uusi järjestelmä jättää annotoinnit huomioimatta, mikäli havaintoa muutetaan merkittävästi annotoinnin jälkeen.
• Laatuluokituksen laskentatapaa on uudistettu merkittävästi, mm. niin ettei se enää riipu aineiston tyypistä tai laadusta. Siksi esim. museokokoelmen näytteet eivät enää saa automaattisesti luokitusta ”varma”.
• Vanha laatutaso ”todennäköinen” jätettiin pois, koska sen merkitys oli helposti epäselvä. (Onko ”todennäköinen” varmempi vai epävarmempi kuin ”neutraali”?)

Mitä tapahtuu jos kommentoitua havaintoa muutetaan?

Jos alkuperäinen havainto muuttuu merkittävästi, siihen liitetyt kommentit eivät ole neää voimassa, ja havainto palautuu laatutasolle ”neutraali”.

Merkittäväksi muutokseksi katsotaan esim.

• Taksonin muutos
• Maan nimen muutos
• Päivämäärän muutos
• Koordinaattien yli 10 km muutos (noin)

Saako alkuperäinen havainnoija tiedon kommenteista?

Saa, jos havainto on tallennettu Vihko-havaintojärjestelmään. Tällöin käyttäjä näkee Laji.fi:n oikeassa ylänurkassa punaisen ikonin merkkinä uudesta kommentista.

Miten havainnon laatuluokitus määritetään?

Tämä on aika monimutkaista. Katso Havaintotiedon laadunvalvonta.

Muu kysymys

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen helpdesk@laji.fi!