info.laji.fi

Lajitietokeskuksen ohje- ja tietopankki

Laji.fi

Aineistopankki

Yleistä

Aineistopankin avulla organisaatiot voivat tallentaa havaintoaineistonsa Lajitietokeskukseen. Palvelua voivat käyttää esimerkiksi kunnat, tutkimusryhmät, yhdistykset ja työryhmät. Henkilökohtaiseen käyttöön on sen sijaan tarkoitettu Vihko-havaintopalvelu.

  • Aineistopankin käyttöönotto:
  • Aineistopankissa kunkin aineiston ylläpitäjä hallinnoi aineiston käyttöoikeuksia.
  • Aineistopankkiin voi tallentaa kopion aineistosta, jota ylläpidetään organisaation omassa järjestelmässäsi tai aineiston, jota ylläpidetään vain Aineistopankissa.
  • Katso myös Aineistopankin hyvät käytänteet alasivulta.

Tutustu tarkempiin käyttöohjeisiin alta.

Mietitkö vielä, onko Aineistopankki sittenkään oikea järjestelmä havaintojesi tallentamiseen? Katso täältä: Havaintoaineiston liittäminen Lajitietokeskukseen – millaisia eri tapoja aineistojen vientiin on, ja mikä niistä sopii minulle?

Aineistopankin käyttöönotto

  1. Rekisteröidy Laji.fi -käyttäjäksi, jos et vielä ole rekisteröitynyt.
  2. Täytä Aineiston tallennus Aineistopankkiin -lomake. Odota sen jälkeen yhteydenottoa Lajitietokeskuksesta. Tarvittaessa kysymme lisätietoja aineistosta ja yksityiskohdista.
  3. Lajitietokeskus luo aineistoa varten lomakkeen ja myöntää pyydetyt käyttöoikeudet.
  4. Pääset tallentamaan havaintoja! Jatkossa voit itse hallinnoida oman aineistopankkikokoelmasi käyttöoikeuksia.
    • helpdesk(ät)laji.fi auttaa kaikissa vaiheissa

Aineiston kuvailutiedot (metatiedot)

Kaikki Lajitietokeskuksen havainnot kuuluvat johonkin aineistoon (eli kokoelmaan). Aineiston metatiedot kuvaavat sen keskeiset tiedot, kuten nimen, kuvauksen, laadun, käyttöoikeudet, vastuuhenkilöt ja mahdolliset näkyvyysrajoitukset.

Metatietojen huolellinen täyttäminen on tärkeää, koska ne varmistavat, että aineistot löytyvät helposti ja ovat ymmärrettäviä. Ilman riittäviä metatietoja aineiston arvo ja hyödynnettävyys heikkenevät.

Käyttöoikeudet

Kuhunkin Aineistopankin aineistoon myönnetään käyttöoikeudet erikseen. Aineistoa luotaessa Lajitietokeskus myöntää pyydetyt käyttöoikeudet, mutta jatkossa ylläpitäjät hallinnoivat niitä itse. Käyttöoikeuksia on kaksi tasoa, joista

Käyttäjä voi:

  • tallentaa aineistoon uusia havaintoja
  • tallentaa uuden version havainnoista (vain sekundääridatalle)

Ylläpitäjä voi:

  • tallentaa aineistoon uusia havaintoja
  • tallentaa uuden version havainnoista (vain sekundääridatalle)
  • nähdä kaikki aineiston havainnot
  • muokata kaikkia aineiston havaintoja (vain primääridatalle)
  • myöntää ja poistaa käyttöoikeuksia muilta
  • saada luettelon muista käyttäjistä

Huom! Jos käytät Laji.fi:ta ja Vihko-havaintopalvelua myös henkilökohtaisesti, kannattaa harkita erillisen tunnuksen luomista työ- ja henkilökohtaiseen käyttöön. Voit luoda molemmat tunnukset itse Laji.fi:ssa.

Demo aineiston tallentamisesta Aineistopankkiin taulukkotiedostona:

Tallennatko aineistosi suoraan Aineistopankkiin vai kopiona?

  1. Aineistoa ylläpidetään Aineistopankissa (primääridata)
  • Kaikki muutokset tehdään Aineistopankissa, eikä aineistoa pidetä yllä muualla.
  • Sopii, jos sinulla ei ole muuta järjestelmää tai haluat keskittää ylläpidon yhteen paikkaan.
  • Havainnot saavat automaattisesti uniikit tunnisteet.

2. Aineisto tuodaan Aineistopankkiin kopiona (sekundääridata)

  • Varsinainen aineistoa ylläpitävä järjestelmä on muualla, ja Aineistopankkiin ladataan aina päivitetty kopio.
  • Sopii, jos käytät jo omaa tietokantaa tai Exceliä ja haluat julkaista aineiston avoimesti.
  • Tiedot kopioidaan Aineistopankkiin taulukkotiedostona.
  • Havainnoille tulee antaa itse uniikit, pysyvät tunnisteet.

Lue lisää primääri- ja sekundääridatasta

Havaintojen tallentaminen Aineistopankkiin

1) Aineiston tallennus suoraan Aineistopankkiin

Havaintoaineisto voidaan tallentaa Aineistopankkiin joko taulukkotiedostona tai yksitellen tallennuslomakkeella.

Taulukkotiedosto on samanlainen kuin kaikille avoimen Vihko-havaintopalvelun tiedostomuoto. Tiedosto voi olla Excel-, OpenOffice- tai CSV‑muotoinen. Ensimmäinen rivi sisältää sarakeotsikot ja seuraavat rivit havainnot. Helpoin tapa on käyttää Aineistopankin omaa tallennuspohjaa tai muokata oma taulukko vastaavaan muotoon. Myös muunlaisia taulukoita voi tuoda, mutta silloin sarakkeiden vastaavuudet määritellään tuonnin yhteydessä, ja työ vaatii hieman enemmän tarkkuutta. Ohjeita löytyy Vihkon tiedostotallennusohjeesta, ja apua saa osoitteesta helpdesk(ät)laji.fi.

Lataa tästä esimerkkitiedosto (tallennuspohja): Esimerkki ilman tunnistesaraketta.

Yksittäisiä havaintoja voi tallentaa myös Aineistopankin lomakkeella, joka toimii samalla tavalla kuin Vihkon retkilomake (huom. Aineistopankissa ei ole nimettyjä paikkoja).

Paikkatietomuotoisten tiedostojen tuki on vielä kehitteillä, mutta alue- tai viivamuotoisia havaintopaikkoja voi tallentaa myös taulukkotiedoston kautta. Lisätietoa löytyy ohjeesta Aineiston kopiointi QGIS:sta Aineistopankkiin.

Havaintojen tunnisteet

Suoraan Aineistopankkiin tallennettavat havainnot saavat automaattisesti uniikit tunnisteet eikä käyttäjän tarvitse luoda niitä itse. Havainnoille voi kuitenkin tallentaa lisätunnisteita.

Aineiston ylläpito

Kun aineistoa ylläpidetään Aineistopankissa, kaikki muutokset olemassa oleviin havaintoihin tehdään sen selaimessa käytettävällä tallennuslomakkeella. Tämä toimii samalla tavalla kuin Vihko-havaintopalvelun retkilomake.

Massamuutoksia ei ole mahdollista tehdä. Havaintojen poistaminen tehdään myös selainkäyttöliittymällä.

2) Aineisto tallennetaan kopiona

Aineisto, jota ylläpidetään muualla ja tuodaan Aineistopankkiin kopiona, tallennetaan taulukkotiedoston avulla. Taulukkotiedosto on samanlainen kuin Vihko-havaintopalvelun tiedostomuoto. Taulukko voi olla Excel-, OpenOffice- tai CSV‑muotoinen, ja sen ensimmäinen rivi sisältää sarakeotsikot. Helpointa on käyttää Aineistopankin omaa tallennuspohjaa tai muokata oma tiedosto samaan muotoon. Myös muunlaisia taulukoita voi tuoda, kunhan sarakkeiden vastaavuudet määritellään tuonnin yhteydessä.

Havaintoihin tarvitaan tiedostossa pysyvä tunnistekoodi (”ID”), jotta myöhemmät päivitykset voidaan kohdistaa oikeaan havaintoon. Tämä koskee sekä muutoksia että poistettavia rivejä. Ohjeita löytyy Vihkon tiedostotallennusohjeesta, ja apua saa osoitteesta helpdesk(ät)laji.fi.

Paikkatietomuotoisten tiedostojen tuki on vielä kehitteillä, mutta alue- tai viivamuotoisia havaintopaikkoja voi kuitenkin tallentaa myös taulukkotiedoston kautta. Lisäohje löytyy dokumentista Aineiston kopiointi QGIS:sta Aineistopankkiin

Havaintojen tunnisteet

Sekundääridatana Aineistopankkiin tallennettaville havainnoille tarvitaan tunnisteet tallennustiedostossa. Taulukossa jokaisella havainnoilla (eli taulukon rivillä) tulee olla pysyvä yksilöllinen tunniste, jonka avulla myöhemmät dataan tehtävät päivitykset saadaan kirjattua oikein.

Tunniste kirjataan taulukkotiedoston sarakkeeseen, jonka otsikko on ”ID”. Tunniste voi olla esimerkiksi numero tai numeroiden ja kirjainten yhdistelmä.

Aineiston ylläpito

Kun aineistoa ylläpidetään muussa järjestelmässä, kaikki muutokset tehdään siellä. Päivitetyt tiedot tuodaan Aineistopankkiin uudella taulukkotiedostolla. Voit tuoda joko koko aineiston uudelleen vai vain päivitetyt rivit.

Muutetut havainnot:
Tuodaan kokonaisina havaintoriveinä. Uusi rivi korvaa vanhan, joten siinä täytyy olla kaikki kyseisen havainnon tietokentät, ei vain muuttuneet kohdat. Oikea havainto tunnistetaan ID‑sarakkeen avulla.

Poistettavat havainnot:
Tuodaan riveinä, joilla on poistettavan havainnon tunniste (ID-sarake). Lisäksi taulukkoon lisätään sarake ”Poista”, ja arvoksi merkitään ”Kyllä” niille riveille, jotka halutaan poistaa.

Siirry sivun alkuun